Further Reading | English

DPFT News (Drug Policy Forum of Texas), August, 1999, p. 5
© Copyright 1998 Stanton Peele. All rights reserved.
Finnish translation by Olli Niemi.

Sinnäkäs, vaarallinen myytti heroiinin yliannostuksesta

Stanton Peele

Ihmiset harvoin kuolevat heroiinin yliannostuksista - tarkoittaen puhtaita pitoisuuksia ainetta, joka yksinkertaisesti musertaa kehon vastustuskyvyn. Mutta miten sitten voimme saada lukuisia raportteja heroiinin yliannostuksesta Texasin Planosta ja Skotlannin Strathclydestä? Ihmiset kuolevat käyttäessään heroiinia - mutta yliannostusmyytti saattaa itse asiassa tehdä sellaisista kuolemista pikemminkin enemmän kuin vähemmän todennäköisiä.

Ensimmäinen suosittu lähde joka kertoi meille heroiinin yliannostusmyytistä oli Edward E. Brecher:n kirjoittama klassinen vuoden 1972 Consumer Union Report, Licit & Illicit Drugs. Brecher huomautti että kun katuannokset heroiinia olivat puhtaampia kuin ne ovat nykyään (China Cat ja mustatervaheroiini pelästyttää siitä huolimatta), huumeyliannostukset olivat käytännöllisesti katsoen tuntemattomia.

Brecher huomautti että heroiinin yliannostuksista aloitettiin raportoimaan New York City:ssä 2. maailmansodan jälkeen, ja raportoinnit kiihtyivät 1970-luvulle. Mutta kuitenkin katuannostuksen keskimääräinen puhtaus ennen maailmansotaa oli 40 kertaa 1960-luvun annos.

1920-luvulla Jefferson:n lääketieteellisessä keskuksessa Philadelphiassa tehty tutkimus osoittaa että addiktit kykenevät kestämään yhdeksänkertaisen pitoisuuden lisäyksen heidän jo normaaliin suureen annokseensa. Nämä tutkijat arvioivat että toksinen annos heroiinia olisi ainakin 500 milligrammaa käyttämättömille ja 1 800 milligrammaa addikteille.

1960-luvulla New York City:n kuolinsyytutkijat Tri. Milton Helpern ja Michael Baden tutkivat heroiiniaddiktien kuolemia. Heroiini joka löydettiin kuolleiden addiktien lähettyviltä ei ollut epätavallisen puhdasta ja heidän ruumiinkudoksissaan ei ollut erityisen korkeita pitoisuuksia ainetta. Vaikkakin addiktit tavallisesti piikittivät ryhmissä, vain yksi addikti kuoli kerrallaan. Lisäksi kuolleet addiktit olivat pikemminkin kokeneita käyttäjiä kuin aloittelijoita ja täten heidän olisi pitänyt kehittää sietokyky suurille annoksille heroiinia.

Paras arvaus sille mikä tappoi näitä addikteja (lukuun ottamatta yleisiä infektioita, sairauksia ja vajaaravitsemusta) oli aineessa olevat epäpuhtaudet kuten kiniini, joka kehitti haitallisia reaktioita joissakin injektoijissa. Nykyään ilmeisempi sukua oleva todennäköisyys on huumeiden sekoittaminen tai huumeiden ja alkoholin sekoittaminen.

Katutietämys heroiiniaddiktien keskuudessa tyypillisesti vältti alkoholin juomista heroiinin vaikutuksen alaisena potentiaalisen tappavana yhdistelmänä. Nykyään tajustecocktailit kuin myös juominen piikitettäessä on yleistä. Australialaisessa kansallisen alkoholi- ja lääketutkimuskeskuksen johtamassa tutkimuksessa enemmistössä huumekuolemia oli heroiinin käyttöä yhdessä joko alkoholin (40 prosenttia) tai rauhoittavien lääkkeiden (30 prosenttia) kanssa.

Jos eivät puhtaat aineet tapa vaan epäpuhtaat aineet ja aineiden sekoittaminen, silloin myytti heroiinin yliannostuksesta voi olla vaarallinen. Jos käyttäjille olisi taattu puhdas tarjonta heroiinia johon he luottaisivat, toksiset annokset olisivat vain vähän todennäköisempiä kuin mitä tapahtuu sairaalassa annettujen narkoottisten aineiden kanssa.

Mutta kun ihmiset ottavat mitä tahansa mitä he saavat irti kadulta, heidän ei ole mahdollisuutta tietää kuinka aine on väärennetty. Ja kun he päättävät lisätä heroiinin vaikutuksia mahdollisesti siksi että he eivät halua ottaa liian paljon heroiinia, he saattavat laittaa itsensä suurimpaan vaaraan.

Plano Texasissa on rikas Dallasin lähiö. Olemme jonkin aikaa lukeneet dramaattisista heroiinin yliannostustilastoista Planossa - 20 yliannostusta (17 tappavaa) syyskuusta 1994 lähtien. Heinäkuussa 1998 29 ihmistä syytettiin neljään tappavaan yliannostukseen johtaneen heroiinin ja kokaiinin salakuljetuksesta.

Mutta kuolemia ei pitäisi luokitella yliannostuksiksi. 20-vuotias Milan Malina kuoli keuhkokuumeeseen ja oman oksennuksensa nielemiseen. 19-vuotias Wesley Scott kuoli juhlissa sen jälkeen kun nieli oman oksennuksensa. 19-vuotiaan Rob Hill:n vanhemmat löysivät hänet kuolleena omaan oksennukseensa juhlan jälkeen. Tukehtumiskuolema oksennukseen on yleinen ihmisillä jotka sekoittavat alkoholia tajusteisiin, jota usein tapahtuu juhlissa. Alkoholi on taipuvaisempi saamaan ihmiset oksentamaan, samalla kun lisänä olevat aineet saavat aikaan sen että päihtyneet ihmiset ovat kyvyttömämpiä ravistella itsensä hereille.

Skotlannin Strathclyde on Planon sosioekonomisen spektrin vastakkaisessa päässä. Heinäkuun 1998 loppuun mennessä oli Strathclyde:ssä raportoitu 54 yliannostuskuolemasta. Kuten Planossa, hyvin puhtaan heroiinin saatavuutta oli syytetty epidemiasta. Mutta Glasgow:n suuremman terveyslautakunnan addiktiokoordinoijan Tri. Laurence Gruer:n mukaan "On todellakin hyvin harvinaista löytää joku kuolleena pelkästään heroiinin ottamiseen - sitä on lähes väistämättä otettu osana cocktailia jossa on [rauhoittavia lääkkeitä] Temazepam:ia tai Valium:ia".

Julkiset viranomaiset voivat yleensä sanoa mitä tahansa haluamaansa pahaa laittomista aineista. Ja he epäilemättä tuntevat että kuolemien luokittelu yliannostuksiksi pitäisi pelottaa useimmat nuoret ihmiset pois huumeista. Mutta tällä viestillä ei ehkä ole toivottua vaikutusta. Ja tämän tahattomat seuraukset voivat olla tappavia. Kuten Australian tutkimuskeskus teki selväksi: "Sekä heroiinin käyttäjät että palvelun tuottajat pitää vapauttaa siitä myytistä että heroiinin yliannostukset johtuvat pelkästään tai jopa pääasiassa heroiinin puhtauden vaihteluista".